Älykellon terveysominaisuudet – mitä ne todella mittaavat?
Älykellot ovat kehittyneet pelkistä askelmittareista kattaviksi terveyden seurantalaitteiksi. Monet meistä käyttävät niitä päivittäin, mutta kuinka hyvin ymmärrämme, mitä ranteessamme oleva laite oikeastaan mittaa?
Tässä artikkelissa selvitämme, miten älykellon terveysominaisuudet toimivat ja mihin niiden tuloksiin voi luottaa. Teknologia kehittyy nopeasti, mutta samanaikaisesti markkinoilla on suuria eroja eri valmistajien ja hintaluokkien välillä.
Ymmärtämällä mittausten perustan voimme käyttää älykelloa järkevästi osana kokonaisvaltaista hyvinvoinnin seurantaa. Käymme läpi tärkeimmät seurantatavat ja kerromme, missä tilanteissa niihin kannattaa luottaa ja milloin taas tarvitaan tarkempaa lääketieteellistä tutkimusta.
Ennen kuin pureudumme eri mittaustekniikoihin, voit vilkaista myös oppaamme valitse sopiva älykello miehelle, jossa vertaillaan suosituimpia malleja terveysominaisuuksien, käyttömukavuuden ja budjetin näkökulmasta. Näin hahmotat paremmin, millaiset laitteet tuottavat luotettavaa dataa arjessa ja treenissä.
Sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaus
Sykkeen mittaaminen on älykellon tärkein terveysominaisuus, ja se perustuu optiseen sykemittaukseen eli fotopletismografiaan (PPG). Ranteessa olevat vihreät led-valot havaitsevat veren virtausta ihon läpi, kun sydän pumppaa verta valtimoihin.
Jos treenaat paljon ja haluat vertailla ranteen mittausta rintavyöhön sekä ymmärtää, milloin urheilukellojen mittaukset tarjoavat tarkempaa dataa, kannattaa tutustua tähän aiheeseen erillisessä vertailussa.
Tekniikka hyödyntää sitä, että veri imee vihreää valoa tehokkaasti. Valodiodi mittaa heijastuneen valon määrää tuhansilla mittauskerroilla sekunnissa. Näin älykello pystyy laskemaan sydämen lyöntitiheyttä reaaliajassa ilman erillisiä johtoja tai rintavöitä.
Kehittyneet älykellon mallit mittaavat myös sykevälivaihtelua (HRV), joka kertoo sydämen lyöntien välisen ajan vaihtelusta. Korkea sykevälivaihtelu viittaa yleensä hyvään palautumiseen ja stressinsietokykyyn, kun taas matala arvo voi kertoa ylikuormituksesta tai riittämättömästä levosta.
HRV-mittaus toimii parhaiten yöaikaan, jolloin kehon autonominen hermosto on tasapainossa ja ulkoiset häiriötekijät ovat minimissä. Me suosittelemme käyttämään pitkän aikavälin trendejä yksittäisten päivittäisten arvojen sijaan, sillä HRV vaihtelee luonnollisesti päivästä toiseen stressin, unen laadun ja palautumisen mukaan.
Milloin syketiedot ovat tarkimpia?
Tarkkuus vaihtelee tilanteen mukaan. Levossa ja kevyen liikunnan aikana mittaus on luotettavin. Voimaharjoittelun aikana tai kun ranne liikkuu paljon, tulokset voivat heilahdella.
Myös ihon väri, tatuoinnit ja kellon istuvuus vaikuttavat mittaustarkkuuteen. Erityisesti tummat tatuoinnit ranteen mittausalueella voivat estää valon läpäisyn kokonaan, jolloin luotettava mittaus ei onnistu lainkaan.
Kellon tulee istua napakasti, mutta ei liian tiukasti – sopiva kiristys on sellainen, että sormesi mahtuu juuri ja juuri kellon ja ranteen väliin. Oikea kiristys varmistaa tasaisen ihokontaktin ja luotettavat mittaustulokset.
Tutkimukset osoittavat, että laadukkaat älykellot pääsevät levosykkeen osalta ±2–5 lyönnin tarkkuuteen verrattuna rintavyöhön, mutta kovatehoisen liikunnan aikana ero voi kasvaa merkittävästi. Intervallitreeneissä, joissa syke nousee ja laskee nopeasti, älykello saattaa jäädä jälkeen todellisesta sykkeestä useilla lyönneillä.
Tämä johtuu siitä, että PPG-teknologia tarvitsee aikaa sopeutua nopeisiin muutoksiin veren virtauksessa. Vakavan urheilun sykeharjoittelussa rintavyö pysyy edelleen tarkimpana vaihtoehtona, mutta arkiliikunnassa ja yleisessä terveysseurannassa älykellon mittaukset riittävät useimmille meistä erinomaisesti.
Verenpaineen mittaus älykellossa
Älykello verenpainemittarilla on toive monelle, joka haluaisi seurata verenpainearvoja kätevästi. Teknologia on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, eikä kaikkiin älykelloihin sisälly toimintoa.
Markkinoilla on tällä hetkellä vain muutamia malleja, jotka tarjoavat toiminnon, ja niissäkin se edellyttää säännöllistä kalibrointia ja tiettyjä käyttörajoituksia. Verenpaineen mittaaminen ranteesta on teknisesti haastavampaa kuin sykkeen seuranta, koska mittaus vaatii tietoa valtimoseinämän jäykkyydestä ja verenvirtauksen dynamiikasta.
Samsung Galaxy Watch -sarjan uudemmat mallit tarjoavat verenpaineen mittauksen, mutta se vaatii kalibroinnin perinteisellä verenpainemittarilla 28 päivän välein. Mittaus perustuu pulssiaaltoon ja sen nopeuteen valtimoissa, ei suoraan paineeseen.
Kalibrointi on välttämätön, koska jokaisen henkilön valtimoiden rakenne ja elastisuus vaihtelevat, ja älykello tarvitsee vertailukohdan laskeakseen arvot oikein. Prosessi vie vain muutaman minuutin, mutta se on muistettava toistaa säännöllisesti tarkkuuden säilyttämiseksi.
Verenpaineen mittaus käytännössä
Älykellon verenpaineen mittaus ei korvaa diagnostista lääketieteellistä tutkimusta. Se sopii trendien seuraamiseen ja oman kehon tuntemiseen, mutta lääkärin määräämässä verenpaineen seurannassa kannattaa käyttää hyväksyttyä kotimittaria.
Älykello voi kuitenkin toimia hyödyllisenä lisätyökaluna tunnistamaan päivittäisiä vaihteluita ja tilanteita, jotka nostavat verenpainetta, kuten stressi, uni tai liikunta. Tämä auttaa ymmärtämään elämäntapojen vaikutusta verenkiertoon kokonaisvaltaisemmin kuin yksittäiset kotimittaukset.
Mittaustarkkuus vaihtelee käyttäjän mukaan. Jos verenpaineesi vaihtelee voimakkaasti tai sinulla on rytmihäiriöitä, älykello ei välttämättä anna luotettavia tuloksia. FDA ja vastaavat viranomaiset eivät ole hyväksyneet älykellojen verenpainemittausta diagnostiseen käyttöön.
Erityisesti henkilöt, joilla on hypertensio tai sydänsairauksia, tarvitsevat lääketieteellisesti validoidun mittauslaitteen, jolla voidaan varmistaa hoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Älykelloa voi kuitenkin hyödyntää indikaattorina, joka kehottaa tarkempaan mittaukseen silloin, kun arvot poikkeavat normaalista – käyttäjän ei siis tule tehdä hoitopäätöksiä pelkän älykellon perusteella.
EKG-toiminto
Älykellon EKG-mittaus on yksi kehittyneimmistä terveysominaisuuksista. Se tallentaa sydämen sähköistä toimintaa ja voi havaita eteisvärinää, joka on yleisin rytmihäiriö.
Toiminto perustuu samaan periaatteeseen kuin sairaalassa tehtävä elektrokardiogrammi, mutta yksinkertaistetulla yhden kytkennän menetelmällä. Vaikka mittaus on teknisesti rajoitetumpi kuin perinteinen monen liitoksen EKG, se tarjoaa riittävän tarkan kuvan sydämen sähköisestä aktiivisuudesta eteisvärinän ja joidenkin muiden epäsäännöllisyyksien havaitsemiseen.
Mittaus toimii, kun painat sormea kellon kruunua vasten. Tällöin muodostuu sähköinen piiri sydämesi läpi, ja kelloon integroitu elektrodi tallentaa sydänlihassolujesi sähköiset muutokset. Mittaus kestää tyypillisesti 30 sekuntia.
On tärkeää pysyä paikallaan ja rentoutua mittauksen ajan, sillä lihaskireyskin voi aiheuttaa häiriöitä tulokseen. Älykello piirtää EKG-käyrän reaaliajassa, ja voit tallentaa sen PDF-muodossa jaettavaksi lääkärille tarvittaessa.
Parhaat tulokset saavutat istualtasi rauhallisessa asennossa, kun ranne lepää tukevalla alustalla ja toinen käsi on vapaana painamaan kellon kruunua kevyesti mutta tukevasti.
Mitä EKG-mittaus älykellossa paljastaa?
Apple Watch, Samsung Galaxy Watch ja Fitbit Sense -sarjan kellon EKG-toiminto on saanut hyväksynnän terveydenhuoltoviranomaisilta eteisvärinän havaitsemiseen. Se ei kuitenkaan korvaa perinteistä 12-kytkentäistä EKG:tä, joka tehdään terveydenhuollossa.
Lääketieteellinen EKG mittaa sydämen sähköistä toimintaa useasta eri kulmasta samanaikaisesti, mikä mahdollistaa paljon laajemman sydämen rakenteen ja toiminnan tutkimuksen. Älykello keskittyy yhteen kytkentään, joka riittää rytmihäiriöiden perusseulontaan, muttei anna tietoa esimerkiksi sydänlihaksen hapen puutteesta tai rakenteellisista ongelmista.
Älykellosi voi antaa kolme tulosta: normaali sinusrytmi, eteisvärinän merkkejä tai epäselvä tulos. Jos saat poikkeavan tuloksen, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Älykello ei tunnista sydänkohtausta eikä kaikkia rytmihäiriöitä.
Esimerkiksi kammioperäisiä rytmihäiriöitä tai tilapäisiä lisälyöntejä ei aina havaita, ja myös liian hidas tai liian nopea syke voi antaa epäselvän tuloksen ilman tarkempaa diagnoosiehdotusta. Me suosittelemme käyttämään EKG-mittausta säännöllisesti, jos sinulla on oireita kuten sydämentykytyksiä, huimausta tai painon tunnetta rinnassa – näissä tilanteissa tallennettu EKG-käyrä voi auttaa lääkäriä merkittävästi.
Tutkimukset osoittavat, että älykellon EKG-toiminto havaitsee eteisvärinän noin 98 prosentin tarkkuudella, kun vertailukohtana käytetään lääketieteellistä EKG-tutkimusta. Väärät positiiviset tulokset ovat kuitenkin mahdollisia.
Erityisesti voimakas lihasjännitys, epätasainen kosketuspinta tai huono ihokontakti voivat aiheuttaa virhetulkinnan. Myös tilapäinen stressi tai kofeiini voivat muuttaa sydämen sähköistä toimintaa hetkellisesti tavalla, joka näyttää poikkeavalta.
Siksi yksittäinen poikkeava mittaustulos ei yksinään tarkoita sairautta – tärkeämpää on seurata toistuvuutta ja oireiden yhteyttä mittaustuloksiin pidemmällä aikavälillä.
Happisaturaatio ja muut mittarit
Happisaturaatio eli SpO2 kertoo, kuinka paljon happea veressäsi olevat punasolut kuljettavat. Terveellä ihmisellä arvo on yleensä 95–100 prosenttia.
Älykellot mittaavat happisaturaatiota infrapuna- ja punaisella led-valolla, jotka läpäisevät ihon ja heijastavat takaisin eri tavoin hapettuneen ja hapettumattoman veren kohdalta. Tekniikka tunnistaa veren värin muutokset, koska hapellinen veri on kirkkaamman punaista kuin hapeton veri.
Mittaus tapahtuu yleensä automaattisesti taustamonitointina yön aikana, mutta voit tehdä sen myös manuaalisesti päivällä. Happisaturaation seuranta on erityisen hyödyllistä henkilöille, joilla on hengitystiesairauksia, uniapneaa tai jotka viettävät aikaa korkealla merenpinnasta.
Mittauksen luotettavuus on hyvä levossa, mutta heikkenee liikkeessä. Kylmät kädet, huono verenkierto tai tummempi ihonväri voivat vaikuttaa tuloksiin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että älykellon SpO2-mittaus voi aliarvioida happisaturaatiota erityisesti tummemmalla iholla, koska led-valo ei läpäise ihoa yhtä tehokkaasti. Myös kynsilakka, keinotekoiset kynnet tai paksu iho voivat heikentää mittaustarkkuutta.
Paras tulos saavutetaan, kun ranne on lämmin, älykello istuu tiiviisti mutta mukavasti ja kehossa ei ole voimakasta liikettä – siksi yölliset mittaukset ovat usein luotettavimpia.
Hengitystiheys ja yöllinen hengityksen seuranta
Monet älykellon terveysominaisuudet sisältävät hengitysfrekvenssin mittauksen. Se perustuu rintakehän liikkeiden tai sykevaihtelun tutkimiseen. Normaali hengitysfrekvenssi lepotilassa on 12–20 kertaa minuutissa.
Älykello havaitsee hengitysrytmin erityisesti unen aikana, jolloin hengitys on tasaisempaa ja kehon liikkeet vähäisempiä. Hengitysfrekvenssi vaihtelee luonnollisesti unen eri vaiheissa: syvässä unessa se hidastuu ja REM-unessa voi kiihdyä hieman.
Poikkeamat pitkän aikavälin keskiarvosta voivat viitata stressiin, sairastumiseen tai hengitystieongelmin alkamiseen. Yöllinen hengityksen seuranta voi paljastaa mahdollisia unihäiriöitä, kuten uniapneaa.
Jos hengitysfrekvensisi vaihtelee epätavallisesti yöllä tai havaitset toistuvaa kuorsausta ja päiväväsymystä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Älykello ei diagnosoi uniapneaa, mutta sen keräämä data voi toimia tärkeänä vihjeenä siitä, että unitutkimus olisi aiheellinen.
Erityisesti yhdessä alentuneisiin happisaturaatioarvoihin yöllä hengitysfrekvenssin vaihtelut voivat olla merkki hengityksen katkoista. Me suosittelemme, että seuraat hengityksen mittareita vähintään parin viikon ajan ennen johtopäätösten tekemistä, sillä yksittäiset yöt voivat vaihdella esimerkiksi alkoholin, stressin tai vilustumisen takia.
Unen laadun seuranta
Unen seuranta yhdistää liikeanturin, sykemittauksen ja joskus happisaturaatiomittauksen. Älykellon algoritmit arvioivat, milloin olet kevyessä unessa, syvässä unessa tai REM-unessa, ja milloin olet hereillä.
Pitkäaikaiseen palautumisen ja terveysdatan seurantaan vaikuttaa myös akun kesto. Mallit eroavat paljon siinä, miten usein ne täytyy ladata. Katso vertailu akun kesto terveysseurannassa ja selvitä, millaiset mallit sopivat jatkuvaan mittaukseen ilman taukoja.
Liikeanturi tunnistaa ranteen liikkeet ja asennon muutokset, kun taas sykemittaus havaitsee sykkeen hidastumisen ja kiihtymisen eri univaiheissa. REM-unessa syke vaihtelee enemmän ja liike lisääntyy, kun taas syvässä unessa syke on tasaisimmillaan ja kehon liike minimaalista.
Älykello yhdistää nämä tiedot koneoppimisella koulutettuun algoritmiin, joka vertaa mittaustuloksia miljoonien muiden käyttäjien unidataan. Tarkkuus vaihtelee kuitenkin merkittävästi.
Tutkimukset osoittavat, että älykellot tunnistavat nukkumisen ja heräilyn kohtuullisen hyvin, mutta unenvaiheet eivät aina vastaa polysomnografiassa (unitutkimuksessa) havaittuja tuloksia. Älykello arvioi unen rakennetta vain 60–70 prosentin tarkkuudella verrattuna lääketieteelliseen unitutkimukseen.
Polysomnografia mittaa aivosähkökäyrää, silmien liikkeitä ja lihasjännitystä samanaikaisesti, mikä antaa tarkan kuvan todellisista univaiheista. Älykello ei pysty mittaamaan aivojen toimintaa, joten sen arvio perustuu epäsuoriin merkkeihin, jotka voivat johtaa virhetulkintoihin.
Esimerkiksi liikkumaton mutta hereillä oleva henkilö voidaan tulkita virheellisesti nukkuvaksi, ja rauhattomat jalat voivat sekoittaa univaiheiden tunnistamista. Unen seurannan suurin hyöty onkin trendien havainnoinnissa.
Jos huomaat univajeesi kasvavan tai syvän unen määrän vähenevän, voit tehdä muutoksia unirytmiisi. Pitkän aikavälin data paljastaa selkeämmin kuvioita kuin yksittäiset yöt – esimerkiksi stressijaksojen, alkoholinkäytön tai liian myöhäisen liikunnan vaikutuksen unenlaatuun.
Me suosittelemme keskittymään kokonaisunen määrään ja siihen, miten levänneeksi itsesi koet, sillä subjektiivinen tunne palautumisesta on usein yhtä tärkeä kuin älykellon antama numerotieto. Älykello toimii parhaiten motivaatiotyökaluna, joka kannustaa pitämään kiinni säännöllisistä nukkumaanmenoajoista ja riittävästä yöunesta.
Stressin mittaus ja palautumisen seuranta
Stressi näkyy kehossa monin tavoin, ja älykellot pyrkivät mittaamaan sitä sykevälivaihtelun, ihon sähkönjohtavuuden ja joskus ihon lämpötilan perusteella. Matala sykevälivaihtelu ja kohonnut syke levossa viittaavat stressitilaan.
Ihon sähkönjohtavuus eli galvaaninen ihoreaktio mittaa pieniä muutoksia ihon kosteudessa, jotka liittyvät sympaattisen hermoston aktivaatioon stressitilanteissa. Tämä teknologia on käytössä muun muassa Fitbitin malleissa, jotka antavat reaaliaikaista palautetta stressitasosta päivän aikana.
Lämpötilan vaihtelu ranteessa voi myös kertoa kehon kuormituksesta, sillä ylikuormittuneena kehon lämpötila nousee hieman levossakin. Palautumispisteet, joita monet älykellot tarjoavat, perustuvat yölliseen sykkeeseen, sykevaihelevuuteen, unenlaatuun ja joskus aktiivisuushistoriaan.
Ne kertovat, onko kehosi valmis raskaaseen treenaukseen vai kaipaako se lepoa. Palautumisindikaattori laskee yleensä 0–100 asteikolla, kuinka hyvin kehosi on toipunut edellisen päivän rasituksesta.
Korkea palautumispiste viittaa hyvään uneen, matalaan levosykkeeseen ja korkeaan sykevaihelevuuteen – tekijöihin, jotka yhdessä kertovat autonomisen hermoston tasapainosta. Urheilijoille nämä pisteet voivat auttaa välttämään ylikuormitusta ja optimoimaan harjoittelun ajoitusta.
Kuinka luotettavia stressimittaukset ovat?
Stressin mittaus on tulkinnallisempaa kuin sykkeen tai askelten laskeminen. Algoritmit eivät erota fyysistä stressiä henkisestä, eivätkä ne ymmärrä kontekstia. Korkea stressi-ilmoitus voi johtua jännittävästä elokuvasta yhtä hyvin kuin todellisesta huolesta.
Myös kofeiini, kipu, vilustuminen tai ruoansulatuksellinen kuormitus voivat nostaa stressiarvoja ilman, että todellinen psyykkinen stressi olisi kyseessä. Älykello mittaa kehon fysiologisia vasteita, mutta se ei ymmärrä niiden taustalla olevia syitä.
Siksi stressiarvot kannattaa aina tulkita yhdessä oman kokemuksen ja elämäntilanteen kontekstin kanssa. Käytä stressimittausta itsetuntemuksen työkaluna, ei diagnoosina.
Jos huomaat jatkuvasti korkeita stressiarvoja ja tunnet itsesi uupuneeksi, hakeudu terveydenhuollon piiriin. Pitkittynyt fysiologinen stressi voi olla merkki kroonisesta ylikuormituksesta tai terveysongelmasta, joka vaatii ammattilaisen arviota.
Me suosittelemme vertaamaan älykellon antamaa dataa omiin tuntemuksiin – jos koet olosi hyväksi mutta älykello näyttää korkeaa stressiä, kyseessä saattaa olla mittausvirhe tai väliaikainen fyysinen tekijä. Toisaalta johdonmukaisesti korkeat stressiarvot voivat herättää tietoisuuden ylikuormituksesta, johon et ole itse kiinnittänyt huomiota, ja toimia signaalina elämäntaparemontin tarpeesta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko älykello korvata lääkärikäynnin?
Ei. Älykello on hyödyllinen itsehoitoväline ja varhaisen varoituksen työkalu, mutta se ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos havaitset poikkeavia arvoja tai tunnet oireita, ota aina yhteyttä lääkäriin.
Älykello ei voi tehdä diagnooseja eikä ottaa huomioon kokonaisvaltaista terveystilannettasi, lääkitystäsi tai muita riskitekijöitä. Sen tarkoitus on toimia seurantavälineenä, joka voi kiinnittää huomiosi trendeihin ja muutoksiin, joita kannattaa tarkastella terveydenhuollon ammattilaisella.
Me suosittelemme käyttämään älykelloa täydentävänä työkaluna, joka tukee terveellisiä elämäntapoja ja auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa ammattiapua tarvitaan.
Onko älykellon sykkeen mittaus yhtä tarkka kuin rintavyön?
Levossa ja tasaisessa liikkeessa laadukas älykello pääsee lähelle rintavyön tarkkuutta. Kovatehoisen intervalliharjoittelun aikana tai kun ranne liikkuu paljon, älykello voi antaa epätarkempia tuloksia.
Rintavyö mittaa sydämen sähköistä toimintaa suoraan, kun taas älykello tulkitsee veren virtausta optisesti, mikä tekee siitä alttiimman liikehäiriöille. Erityisesti voimaharjoittelussa, jossa kädet ja ranteet liikkuvat nopeasti, älykello saattaa menettää luotettavan kontaktin ihoon tai tulkita lihasten supistukset virheellisesti.
Urheilulliseen harjoitteluun, jossa syketietojen tarkkuus on kriittistä esimerkiksi tehopohjaisen harjoittelun vuoksi, rintavyö on edelleen parempi valinta.
Toimiiko älykello verenpainemittarilla ilman kalibrointia?
Useimmat älykellot, jotka mittaavat verenpainetta, vaativat säännöllistä kalibrointia perinteisellä verenpainemittarilla. Ilman kalibrointia tulokset eivät ole luotettavia.
Kalibrointi on välttämätön, koska älykello mittaa verenpainetta epäsuorasti pulssiaaltoon perustuen, eikä se voi tietää yksilöllisiä tekijöitä kuten verisuonten jäykkyyttä tai kimmoisuutta ilman vertailuarvoja. Jokaisen henkilön valtimot ovat rakenteeltaan ja elastisuudeltaan erilaisia, mikä vaikuttaa siihen, miten pulssiaallot etenevät.
Säännöllinen kalibrointi varmistaa, että älykello osaa tulkita oikein juuri sinun kehosi fysiologisia ominaisuuksia ja antaa mahdollisimman tarkkoja verenpainearvioita.
Miten älykello havaitsee eteisvärinän?
Älykellon EKG-mittaus tallentaa sydämen sähköisen toiminnan algoritmien analysoitavaksi. Jos rytmi on epäsäännöllinen tietyllä tavalla, älykello voi ilmoittaa mahdollisesta eteisvärinästä. Diagnoosi vaatii aina lääkärin vahvistuksen.
Eteisvärinässä sydämen eteisten sähköinen toiminta on kaoottista, mikä näkyy EKG-käyrässä epäsäännöllisenä rytminä ja R-aaltojen vaihtelevina välimatkoina. Älykello vertaa mittaamaansa käyrää tuhansia vahvistettuja eteisvärinätapauksia sisältävään tietokantaan ja tunnistaa ominaisia piirteitä.
Vaikka teknologia on kehittynyt merkittävästi ja herkkyys on korkea, se ei ole virheistä vapaa – erityisesti muut rytmihäiriöt tai tekninen häiriö voivat aiheuttaa väärän hälytyksen tai jättää todellisen eteisvärinän havaitsematta.
Voiko älykello tunnistaa uniapnean?
Jotkut älykellot voivat havaita epäsäännöllisyyksiä hengityksessä ja happisaturaatiossa yöllä, mikä voi viitata uniapneaan. Virallinen diagnoosi vaatii unitutkimuksen terveydenhuollossa.
Uniapnea tarkoittaa toistuvia hengityskatkosia unen aikana, jotka voivat laskea veren happipitoisuutta ja häiritä unen laatua. Älykello voi havaita happisaturaation laskuja ja hengitysfrekvenssin vaihteluja, jotka ovat tyypillisiä uniapnealle, mutta se ei pysty laskemaan apneoiden lukumäärää tai kestoa riittävän tarkasti diagnoosia varten.
Polysomnografia eli yöllinen unitutkimus mittaa lisäksi aivojen sähköistä toimintaa, hengitysponnisteluja ja ilmavirtaa, mikä antaa täydellisen kuvan hengityshäiriöistä unen aikana.
Miksi älykellon verenpaineen mittaus vaatii kalibroinnin?
Koska älykello ei mittaa verenpainetta suoraan, vaan arvioi sitä pulssiaaltoon perustuen. Kalibrointi varmistaa, että laskenta vastaa yksilöllisiä verisuonia ja verenpainettasi.
Pulssiaallonnopeuden mittaus perustuu siihen, miten nopeasti sydämen synnyttämä painepulssi etenee valtimoissa ranteeseen – jäykemmissä valtimoissa aalto etenee nopeammin ja korkeampi verenpaine kiihdyttää myös etenemisnopeutta. Ilman henkilökohtaista vertailuarvoa älykello ei voi tietää, mikä osa mitatusta pulssiaallonnopeudesta johtuu verenpainetasosta ja mikä verisuonten rakenteesta.
Säännöllinen kalibrointi pitää mittaukset relevanttien muutosten tasalla, sillä valtimot muuttuvat ajan myötä ikääntymisen, elämäntapojen ja terveydentilan mukana.